Tunteista Voimaa

Tunteet ovat osa meidän jokapäiväistä elämäämme ja mukana kaikessa mitä me teemme. Urheilu ja kilpaileminen tuottaa paljon erilaisia tunteita ja parhaimmillaan mahdollistaa turvallisen ympäristön tunteiden harjoitteluun. Tunteiden kokemisessa keholla ja mielellä on merkittävä yhteys. Tunteen herättää jokin ärsyke, joka voi kummuta meistä itsestään tai ulkopuolelta. Tunteessa on kyse spontaanista lyhytkestoisesta ja ohimenevästä reaktiosta, jonka ihminen kokee ajatuksissaan sekä kehossaan. Tunteilla on urheilussa keskeinen rooli ja ne vaikuttavat mm. oppimiseen, suoritukseen ja kilpailusuorituksessa onnistumiseen sekä menestymiseen.

Voimakkaat tunteet liittyvät vahvasti niihin tilanteisiin, joissa ollaan meille tärkeiden asioiden äärellä.

Esimerkiksi yhden kilpailusuorituksen aikana urheilija voi kokea sekä parhaimmillaan, että pahimmillaan kokonaisen kirjon tunteita. Tärkeiden kilpailuiden aikana on täysin normaalia tuntea hyvinkin voimakkaita, ikävältäkin tuntuvia tunteita. Jos omien tunteiden tunnistaminen on haastavaa ja tunteiden käsittelyä ei ole harjoitellut lainkaan, voi yli vyöryvä tunteiden sekamelska pistää olon koetukselle. Urheilijan olisikin tärkeää opetella tunnistamaan omia tunteitaan, sekä omaa sisäistä itsepuheluaan. Näin urheilija oppii säätelemään omia tunteitaan mm. suorituskykynsä tueksi ja osaa silloin helpommin ohjata itseään erilaissa äkillisissäkin tilanteissa.

Urheilu ja kilpaileminen tuottaa tunteita laidasta laitaan; iloa, riemua, onnistumista, jännitystä, epävarmuutta, pelkoa, turhautumista, epäonnistumista, pettymystä ja vihaa. On erittäin tärkeää tiedostaa, ettei mikään tunne itsessään ole hyvä tai paha. Huomattavasti suuremmassa merkityksessä on se, kuinka hyvin urheilija tunnistaa ja sanoittaa omat tunteensa ja minkälaiseen toimintaan tämä johtaa. Kaikilla meidän tunteilla on viestinsä. Siksi niitä on erittäin tärkeää oppia kuuntelemaan. Kun opimme tulkitsemaan omia tunteita, sekä niiden lähettämiä viestejä, voimme ohjata omaa toimintaamme tasapainoisemmaksi. Parhaimmillaan tunteet antavat meille voimaa ja pystyvyyden tunnetta.

Tunteiden tiedostaminen ei tarkoita niiden tukahduttamista. Ei ole olemassa oikeaa tapaa kokea ja tuntea tunteita. Jokainen meistä eroaa toisistaan siinä, kuinka paljon ja kuinka voimakkaina kokee omat tunteet erilaisissa tilanteissa ja kuinka me omia tunteitamme ilmaisemme. On hyvä tiedostaa, että jokaisen kokema tunne on kokijalleen todellinen. Näin ollen toinen ei voi väheksyä toisen henkilön kokemaa tunnetta.

Tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen

Esimerkiksi kilpailutilanteessa koettu jännitys on varmasti monelle meille tuttu vieras. Sen sijaan että hokisit itsellesi tai tiimikaverillesi ”älä jännitä” ”ihan turhaan jännität”, on paljon parempi vaihtoehto tunnistaa oma jännityksen tunne ja käydä läpi mistä se tulee ja mikä kilpailutilanteesta tekee jännittävän. Jos kilpailutilanteessa tunnistaa jännittävänsä eikä anna itselleen lupaa hyväksyä omaa jännitystä, voi pahimmillaan oma jännitys alkaa ahdistamaan, niin että jännityksen lisäksi päälle nousee vielä ahdistus. Joten sen sijaan, että koitat työntää jännityksen tunteen pois, on parempi vaihtoehto suhtautua tunteeseen myötätuntoisesti, hyväksyä tuo tunne ja kääntää se voimavaraksi. Jännitys voi kertoa esimerkiksi siitä, että olet tekemässä jotain, mikä on itsellesi hyvin merkityksellistä ja yksi mahdollinen keino käsitellä omaa jännitystä on itsepuhelu.

Rauhallinen syvään hengitys ja lempeän rohkaiseva itsepuhelu ennen jännittävää tilannetta, saa meidät paljon luottavaisemmaksi omaan tulevaan suoritukseen. Tällainen voi olla esimerkiksi: ”huomaan että minua jännittää aika paljon. Haluaisin kovasti onnistua siinä mitä olen kohta menossa tekemään. Ei mikään ihme, että minua jännittää, mutta ei haittaa, selviydyn siitä kyllä todella hienosti, vaikka minua jännittääkin.”

Tunteiden tunnistamisen lisäksi on hyvä tarvittaessa opetella tunneilmaisua. Se on kykyä näyttää omia tunteitaan ja myös kanavoida itselle hankalampia tunteita, niin etteivät ne käänny itseään vastaan. On hyvä tiedostaa, ettei ole kiellettyjä tunteita, kaikki tunteet on sallittuja. On tärkeää huomioida, että myös hankalampia ja negatiivisempia tunteita voi ilmaista, kunhan se tapahtuu hyvän käytöksen rajoissa. Vaikeammatkin tunteet mahdollistavat meille oppimisen. Epäonnistuminen on mahdollisuus uudelle. Sen avulla pystyy mahdollisesti näkemään tilanteesta asioita, joita on hyvä vahvistaa, jotta onnistuminen useammin olisi mahdollista.

Suhtaudumme helposti omiin epämiellyttäviin tunteisiin hyvin kielteisesti, mutta epämiellyttävätkin tunteet ovat luonnollisia ja kuuluvat osana urheilijana kasvamiseen. Tunteiden kieltäminen ei ole kauaskantoinen toimintamalli, koska kieltämisen jälkeen haudattu tunne ennen pitkää työntyy takaisin mieleen, mutta aina hiukan voimakkaampana. Tällainen tunne voi olla vaikka kilpailussa kohdattu epäonnistuminen ja pettymys, joka iskee päälle hyvin vahvana ja voimakkaana. Pettymys voi vyöryä päälle, niin vahvana tunteena, että se heikentää sen hetkisen suorituskyvyn, sekä vie pois keskittymisen suorituksen loppuun viemisestä. Oma epäonnistuminen kilpailusuorituksessa, voi olla jälkeenpäin hyvinkin raskas käsitellä. Suru, avuttomuus, pelko sekä viha ovat sellaisia tunteita, joita epäonnistumisen ja pettymyksen osuessa kohdalle, voi joutua kohtaamaan ja työstämään. Hankalammatkin tunteet kuitenkin kannattaa käsitellä. Tunteiden käsittely tarvitsee aikaa, läsnäoloa ja vahvuutta purkaa tapahtunutta ja vasta tämän jälkeen voidaan kohdistaa katse tulevaan.

Tunteet haltuun

Urheilijan onkin siis hyvä opetella analysoimaan omia tunnereaktioita. Näin on mahdollista havaita mitkä tekijät saivat itsessä tunteen aikaiseksi, tai millä tavalla olisi mahdollisesti mahdollista ylläpitää hyvää tunnevirettä, tai kuinka pystyisi tarvittaessa rauhoittamaan omaa kiihtynyttä tunnetilaa. Näitä tekijöitä harjoittelemalla päivittäin arjen harjoitustilanteissa, voi oppia paremmin ennakoimaan, sekä myös muokkaamaan ja parantamaan omaa suorituskykyä sekä virittäytymään paremmin tulevaan harjoitukseen. Tämä mahdollistaa ennen pitkää laadukkaamman ja paremman keskittymisen harjoitteluun ja kilpailusuoritukseen.

-Tanja-